Fly blogi sisällön personointi kannattaa

Sisällön räätälöinti eli personointi hiipii yhä useamman sisällöntuottajan työkenttään. Mitä personointi on ja miksi siihen kannattaa panostaa?

Ajatus asiakastiedon keräämisestä ja verkkokäyttäytymisen analysoinnista kuulostaa helposti hieman epäilyttävältä. Että joku tarkkailee verkkokäyttäytymistämme, vetää siitä johtopäätöksiä kiinnostuksistamme ja tarjoaa sen perusteella omia sisältöjään. Enkö enää saa itse valita, mistä haluan tietää lisää tai mitä tarjouksia vastaanottaa?

Mutta käännetäänpä näkökulmaa hieman. Samaan aikaan meitä ärsyttää irrelevantin tiedon tulva. Saamme päivittäin sähköposteja, jotka siirrämme suoraan roskakoriin. Yksi mainostaa tätä, toinen tuota. Nyt tuli taas uutiskirje, jota en jaksa avata, koska sen sisältö ei ole minulle relevantti. Käyn verkkosivuilla, joilta poistun pikaisesti, koska en löytänytkään sitä tietoa, joka auttaisi juuri minua.

Sisältöjen tekijöitä puolestaan turhauttaa – tai ainakin pitäisi turhauttaa – se, että hartaasti hiotut tekstit, videot tai infograafit menevät kuuroille korville.

Tiedä, kenelle sisältöjä tuotat

Personointi, sisällön mukauttaminen, voi olla sitä, että vastaanottajalle verkkopalvelussa näytettävät sisällöt muuttuvat selaushistorian mukaan. Tätä toteuttavat erityisesti isoimmat verkkokaupat. Tai vaikkapa verkkolehdet. Esimerkiksi YLE:n Uutisvahdissa personointia ohjaavat itse tekemäsi määrittelyt mutta myös lukuhistoria.

Asiakaskirjeet voivat olla personoituja. Tuolloin ei lähetetä vain yhtä asiakaskirjettä kaikille asiakkaille, vaan eri asiakastyypeille omansa. Lähtökohta on enemmän asiakkaan tarpeissa, ei siinä, mitä sinä haluat asiakkaalle kertoa – vaikka sekin elementti on toki mukana.

Personoinnissa eli kohderyhmäajattelussa ei sinänsä ole mitään uutta. Viestinnän ja markkinoinnin ihmiset ovat aina tuottaneet sisältöjä kohderyhmille. Mittaamisen myötä ryhmät jakautuvat kuitenkin aina vaan useampiin ja pienempiin segmentteihin. Ja näistä segmenteistä tiedetään paljon enemmän ja yksityiskohtaisempia tietoja kuin aiemmin. Personoinnin tarkoitus on tarjota käyttäjälle entistä hyödyllisempiä sisältöjä.

Kohderyhmien kategorisointi ja erilaisten sisältöjen ja sisältötyyppien luominen on toki työlästä. Sisältöjä tarvitaan runsain mitoin, jotta ne palvelisivat erilaisia tarpeita. Mutta se myös kannattaa. Ja on hyvä myös muistaa, että yhä useampi osaa jo odottaa itselleen relevanttia sisältöä.

Kohderyhmien tuntemus auttaa lopulta aina myös sisällöntuottajaa. Kun sisällöntuottaja tietää, mikä on vastaanottajan tiedon ja kiinnostuksen taso sekä erityisesti mitä hän tarvitsee, sisältöjen tekeminen saa aivan uusia mahdollisuuksia. Sisällöntuottajan ei tarvitse enää hapuilla, vaan hänellä on tietyt raja-arvot tiedossa siitä, kenelle hän sisältöä tekee.

Sillä aina sitä tehdään ihmiseltä ihmiselle. Ei kategorioille – eikä automaatiolle.

Merja Haverinen
viestintä, sisällöt, sosiaalinen media
050 441 8861, merja@flypartners.fi

Jatketaan keskustelua Twitterissä #FlyPartners